All posts tagged: ajattelen

Kaija

Jätä kommentti
Elämä

Aloin kirjoittaa kun olin kaksikymmentä. Aloin lukea samaan aikaan. Lähinnä kiinni jäämisen pelosta ja kiinni saamisen tarpeesta. Kuroakseni kiinni kaikki kauemmin lukeneet, ympärilleni ilmaantuneet ihmiset jotka tiesivät mikä paradigma on tai mitä kontribuutio tarkoittaa. Ensimmäisiä tekstejäni oli ’’Papukaijakorvakoruinen tyttö’’ jonka kirjoitin itselleni yllätyksenä. Se oli ensimmäisiä kertoja kun muistan tekstin kummunneen ulos minusta, lupaa kyselemättä. Yhtäkkiä olemiseeni oli syntynyt uusi tahdosta riippumaton pakko. Hikka. Migreeni. Tekstiä ei enää ole, mutta muistan miten ja miksi se […]

Toinen hiljaisuus

comments 13
ajattelen / Elämä / Kirjallisuus / kirjoittaminen / Suhteet

En tiedä mistä aloittaisin, enkä varsinkaan mihin lopettaisin. Tämä on henkilökohtainen teksti. Tämän lähemmäs päiväkirjaa en pääse. Jatkan taas kirjoittamisesta. (Ymmärrän päivä päivältä paremmin miksi niin moni kirjailija käsittelee kirjoittamista teoksissaan. Kirjoittaminen on olemista, ja oleminen on problemaattista.) Aivojen takaosassa kohisee. Siellä soi kappale jota en muista koskaan kuulleeni. Hyräilen laulua ja puren poskihampaita huomaamattani yhteen. Herään aamuihin irvistäen. Jotta voin jatkaa kirjoittamista, minun on pysähdyttävä kivun äärelle ja käärittävä se auki. Mietin miksi palaan […]

”No niin” mies sanoi

comments 6
ajattelen / Elämä / Mielipide / Suhteet

”No niin, no niin” mies keskeyttää naurahtaen, kun puhun palkkaeroista ja patriarkaatista. ”Käyt taas aivan ylikierroksilla” hän jatkaa, ja ympärillemme laskeutuu outo, heikosti latautunut hiljaisuus. Hän on ystäväni. Olen käynyt näitä keskusteluita väsymättä ja väsyen vuosia. Hinkkaamme kupliamme vereslihalle saakka, ja joskus luovutamme suosiolla. Minun ei tarvitse lähteä minnekään puolustamaan ajatuksiani; riittää että käyn töissä, terassilla, kirjastossa ja kuntosalilla. Minun ei tarvitse etsiä eri mieltä olevia. Elän heidän kanssaan, heidän ympäröimänään. Olemme ystäviä, sukulaisia, kollegoita. Välillämme […]

2017 – 2019

comments 6
ajattelen / Elämä / kirjoittaminen / Suhteet

2017 Istun ystäväni kanssa kahvilassa. Hänellä vaaleanroosa neule, kaunis pyöreä vatsa ja tukala olo. Minulla vain tukala olo. Ystäväni sanoo että minun on kirjoitettava. Suljettava blogi ja keskitettävä voimavarani ja aikani kirjaan. Vastaan etten halua kirjoittaa kirjaa, eikä minulla ole tarinaa. Syömme sulhaspiirakoita ja vaihdamme aihetta.   Jatkan blogia ja todistelua siitä ettei minulla ole sanottavaa. Tukala pitkittyy, kroonistuu osaksi olemustani. En tunnista syytä sille miksi kävelen vähän kumarassa ja puhun aiempaa vähemmän.   2018 […]

Lennosta

Jätä kommentti
ajattelen / Elämä / kirjoittaminen

Lentokoneessa, maaliskuussa 2019 Viimeistään lähtöportilla tulen uskoon, kaikkiin uskoihin. Rukoilen salaa jokaista paikalla olevaa jumalaa, otan vastaan jokaisen siunauksen ja suureelliselta tuntuvan lupauksen. Olen valmis nojaamaan maailmankatsomuksellisesti mihin tai kehen tahansa. Lahjon kohtaloa ajatuksissani varmuuden vuoksi. Lupailen tyhjiä ja toivon muiden tekevän samoin. Häpeän hädän puhkaisemaa opportunismiani. Häpeän kunnes muistan taas pelätä. Ystäväni pelkää risteilemistä. Juuri nyt antaisin mitä vain että voisin kellua Suomenlahden satametrisen syvyyden pinnalla. Katson ikkunasta pienemmäksi pirstaloituvaa maisemaa ja yritän olla […]

Linnuista esim.

comments 2
ajattelen / Elämä / kirjoittaminen

Maaliskuu. Päivien pidättyväinen valo, mudan sävyissä kylpevä maa, suruja hiljalleen hylkivä mieli. Pitkiksi venyneet työpäivät, mikrotettu kahvi, kvartaalin taite ja unohtuneet lupaukset. Yllättävissä kohtaamisissa outo, pahoitteleva sävy. Kaiken tämän keskellä, lomassa, yllä ja alla on tasoja joihin meillä ei ole päätäntävaltaa tai syvempää ymmärrystä. Yksin lentävät linnut jakavat tasaharmaan taivaan satoihin osiin, maan alla heräämistään odottaa sikeästi nukkuvien kerros. Taajamien reunoilla yhtenäiset kuusirintamat kasvavat hiljaa osaksi ohi ajavien maisemaa, josta tämä maa tunnetaan. Olen kyllästynyt puhumaan […]

Huora ei ole argumentti

comments 18
ajattelen / Mielipide

Ilmainen neuvo toimittajaksi haluaville (ja ihmisille ylipäätään): etsiydy erimielisten seuraan ja keskustele. Opi, kysy, kuuntele. Tarkenna, kyseenalaista, vaadi perusteluita. Raivostuakin saa. Se on ihan ok – puhummehan tärkeistä aiheista. Noin viisitoista vuotta sitten istuin laivan diskossa, kun viereeni istahti kalju mies pilottitakissa ja maastohousuissa. Hän esitteli itsensä, minä itseni. Hän halusi tarjota drinkin ja tehdä lähempää tuttavuutta, minä halusin tietää miksi ihminen tatuoi hakaristin päähänsä. Kysyin ja kuuntelin, ja niin teki myös mies pöydän toisella […]

Tunnin tekstit: voi poikia

Jätä kommentti
ajattelen / Elämä / kirjoittaminen / Mielipide

Perustaa perhe tai olla perustamatta, pohtia sopivatko verbit perustaa ja hankkia johonkin niin pyhään. Työntää vaunuja ja nauttia, nielaista sormus ja nauttia. Ostaa talo ja nauttia omasta, vuokrata toiselta ja nauttia vapaudesta. Perustella helppoudella, vapaudella lähteä. Olla kuitenkin lähtemättä. Kävellä maisterina ulos toukokuiseen tyhjyyteen ja luottaa siihen että jotain tulee. Kirjoittaa ilmaan satoja hakemuksia, keskittyä täysillä käsillä olevaan elon pätkään. Siihen mitä jo on. Kaikesta voi poikia kaikkea, kun vain tarpeeksi yrittää. Sopia pätkistä, tottua katkoviivaiseen jatkumoon. Miksikä sitä kutsuttiinkaan? […]

Ajattelu vaatii aikaa (jota meillä ei ole)

comments 6
ajattelen / Elämä / Mielipide

Viime vuoden lopulla piipahdin Ylellä podcast-vieraana vaihtamassa Julian kanssa ajatuksia työelämän normeista. Eilen ilmestyneessä jaksossa keskustelemme nelipäiväisestä työviikostani, josta olen ollut haastateltavana monissa eri medioissa kuluneen syksyn aikana. Lähikuukausien mediaosumien perusteella vaikuttaakin vahvasti siltä, että olen itse asiassa keksinyt nelipäiväisen työviikon. Yleisimmin esitetyt kysymykset ovat: miksi nelipäiväinen työviikko (siksi koska huvittaa), kuinka paljon se vaikuttaa elintasoon (ei liikaa) sekä oma suosikkini: mitä teen perjantaivapaillani. Viimeinen saattaa hyvinkin olla kysymyksistä tärkein. Perjantait ovat aivojeni hemmottelupäiviä. Silloin juon […]

Raollaan

comments 2
ajattelen / Elämä

Kävelen alkuillan läpi kotiin. Keskustan häly tasaantuu ja hiljenee, ikkunoiden valo puhkoo pimeää. Kolme vuotta sitten selasimme osoitteita ja kaupunginosia ja neliömääriä. Typistimme haaveita, siirsimme ajatuksissamme elämää kartalla ja pysäytimme sormen sopivaan kohtaan. Rakensimme paikkamme parittomista palasista ja päätimme että tässä on kotimme.  Kävelin huoneissa, avasin vesihanan ja totesin että käy. Mittailin mielessäni etäisyyksiä. Luotin järkeen, allekirjoitin paperit ja piirsin ääriviivani uudelleen. Pysähtymisen ajatus oli humalluttava. Tulisi joulu, toinen, kolmaskin. Askeleet hioisivat reittejä lattiaan, asiat […]