Kun ystäväni kertoi kirjoittavansa kirjaa äitiydestä, olin sanalla sanoen innoissani. En siksi etteikö äitiydestä olisi kirjoitettu, vaan siksi ettei siitä koskaan ole kirjoitettu näin. Tiedän olevani jäävi kehumaan ystäväni teosta, mutten ole ainoa kehujen viljelijä; kirja on otettu todella hyvin vastaan, enkä ihmettele – se on helpottava hengähdystauko keskustelussa jota leimaa vieraannuttava puolenvalinta ja […]
Kävin Lissabonissa. Oliko ihanaa? Oli. Osaan harvoin kertoa matkoistani mitään. Matkanteon ihanuus kiteytyy pieniin, vaikeasti kiinniotettaviin hetkiin joiden erityisyys aukeaa vain hetkellisesti hänelle, joka seisoo portugalilaisen metroaseman pysäkillä ja täyttyy aivan yllättäen onnesta. Sitä onnea en osaa sanoittaa, mutta voin tehdä pienen listan hetkistä joina se yhtäkkisesti syttyy. Pieni kalaravintola kaukana keskustasta. Marmoripöydän ääressä […]
Täällä kävellään vasenta reunaa, aina vasenta, tiellä josta ollaan ikivelassa Kekkoselle. Jos nyt astuisin sivuun ja kävelisin sinne, minua olisi mahdotonta löytää. Tiheän hiljaisuuden halkoo ainoana kilometrin päässä haukkuva koira sekä linnut joiden laulua en tunnista. Paitsi punatulkun, jonka laulu muistuttaa matalavireistä vappupilliä. Jossain lähellä visertää lintuparvi, mutten löydä äänen tarkkaa lähdettä ennen kuin […]
Lähikuukausina olen joutunut toistuvasti kasvotusten perustavanlaatuisen ongelmani kanssa, jonka tähän saakka olen pyrkinyt systemaattisesti unohtamaan, ja muistaessani pyrkinyt systemaattisesti siirtämään mieleni sivuun. Kiitos kuuluu yksiselitteisesti teille; olette tulleet puhumaan kaupunkien kaduilla, kahviloissa ja ratikoissa, kertoneet että luette ja olette jossain siellä minne minä en täältä näe. Kun kirjoitan, en varsinaisesti kirjoita kenellekään. Usein unohdan etten ole […]
Lentokoneessa, maaliskuussa 2019 Viimeistään lähtöportilla tulen uskoon, kaikkiin uskoihin. Rukoilen salaa jokaista paikalla olevaa jumalaa, otan vastaan jokaisen siunauksen ja suureelliselta tuntuvan lupauksen. Olen valmis nojaamaan maailmankatsomuksellisesti mihin tai kehen tahansa. Lahjon kohtaloa ajatuksissani varmuuden vuoksi. Lupailen tyhjiä ja toivon muiden tekevän samoin. Häpeän hädän puhkaisemaa opportunismiani. Häpeän kunnes muistan taas pelätä. Ystäväni pelkää […]
Maaliskuu. Päivien pidättyväinen valo, mudan sävyissä kylpevä maa, suruja hiljalleen hylkivä mieli. Pitkiksi venyneet työpäivät, mikrotettu kahvi, kvartaalin taite ja unohtuneet lupaukset. Yllättävissä kohtaamisissa outo, pahoitteleva sävy. Kaiken tämän keskellä, lomassa, yllä ja alla on tasoja joihin meillä ei ole päätäntävaltaa tai syvempää ymmärrystä. Yksin lentävät linnut jakavat tasaharmaan taivaan satoihin osiin, maan alla […]
Ilmainen neuvo toimittajaksi haluaville (ja ihmisille ylipäätään): etsiydy erimielisten seuraan ja keskustele. Opi, kysy, kuuntele. Tarkenna, kyseenalaista, vaadi perusteluita. Raivostuakin saa. Se on ihan ok – puhummehan tärkeistä aiheista. Noin viisitoista vuotta sitten istuin laivan diskossa, kun viereeni istahti kalju mies pilottitakissa ja maastohousuissa. Hän esitteli itsensä, minä itseni. Hän halusi tarjota drinkin ja […]
Heräsimme outoon viileään. Käänsimme kylkeä, kääriydyimme tiukemmin peittoihimme ja yritimme jatkaa unta. Sadantena aamuna savun haju pakotti nousemaan. Seurasin ääneti perässäsi. Jäin seisomaan etäälle ja katselin sinua. Havahduit läsnäolooni ja yritit hymyillä. Katseessasi oli pelkoa joka tarttui minuun. Olit luvannut tuhannesti kaiken järjestyvän, mutta nyt olit vaiti. Jätimme lauseet ja asiat kesken, polvistuimme ääneti. […]
Perustaa perhe tai olla perustamatta, pohtia sopivatko verbit perustaa ja hankkia johonkin niin pyhään. Työntää vaunuja ja nauttia, nielaista sormus ja nauttia. Ostaa talo ja nauttia omasta, vuokrata toiselta ja nauttia vapaudesta. Perustella helppoudella, vapaudella lähteä. Olla kuitenkin lähtemättä. Kävellä maisterina ulos toukokuiseen tyhjyyteen ja luottaa siihen että jotain tulee. Kirjoittaa ilmaan satoja hakemuksia, keskittyä täysillä käsillä olevaan […]
Kävelemme järven jäällä alkuillan hämärässä. Emme varo askeleitamme kulkiessamme valmista polkua. Näihin jäihin joku vajosi vuosi sitten, moni ennen sitä ja monet vielä joskus. Kuinka traagista ja typerää. Kuolla sulaan liiassa kirkkaudessa ja rohkeudessa. Mitä he ajattelivat? Ettei ole mitään hävittävää vai ettei ole mitään pelättävää? Järvi nielee hiljaa eikä kiitä. En voisi koskaan […]
