Oheistoimintaa
Viereisellä radalla seisovan junan keulassa on taivasta kohti levinnyttä verta. Mietin onko se eläimen vai ihmisen. Elokuu tuntuu alkaneen kuukausia sitten. Meri tuoksuu joka kerta yhtä vieraalta. Istun laivassa kohti Seiliä, kylkeeni painautuu pieni unelias koira, meri keinuttaa, aallot syntyvät ja kuolevat samaan tahtiin. Joku lukee hiljaa ääneen. Ohi lipuu merenpinnasta kohoavia kalliosaaria. Mietin, heräävätkö saarilla asuvat joka aamu tajuamaan kuinka erityistä sellainen, tuollainen, on. Samassa hetkessä tajuan kristallinkirkkaasti, etten olisi tässä jos minulla olisi […]
missaoletlaura.com 