Luovuuslista

  Laulujen sanoituksilla on minulle aivan erityinen merkitys. 2000-luvun alussa maailmani aukesi, kun laulujen lyriikoita pystyi metsästämään internetistä. Tietokoneluokan kuumassa hämärässä naputin hakukoneeseen r&b-suosikkejani ja tulostin liuskoittain lyriikkaa vain huomatakseni, kuinka tyhjää sisältö usein oli. Melodia ei pelasta mitäänsanomattomuudelta. Kun en ehdi lukemaan tai kirjoittamaan ja pelkään menettäväni kieleni – tätäkin elämäni välillä on – […]

Olipa kerran äiti

  Kun ystäväni kertoi kirjoittavansa kirjaa äitiydestä, olin sanalla sanoen innoissani. En siksi etteikö äitiydestä olisi kirjoitettu, vaan siksi ettei siitä koskaan ole kirjoitettu näin. Tiedän olevani jäävi kehumaan ystäväni teosta, mutten ole ainoa kehujen viljelijä; kirja on otettu todella hyvin vastaan, enkä ihmettele – se on helpottava hengähdystauko keskustelussa jota leimaa vieraannuttava puolenvalinta ja […]

Ei varaa palata

  Kävin Lissabonissa. Oliko ihanaa? Oli. Osaan harvoin kertoa matkoistani mitään. Matkanteon ihanuus kiteytyy pieniin, vaikeasti kiinniotettaviin hetkiin joiden erityisyys aukeaa vain hetkellisesti hänelle, joka seisoo portugalilaisen metroaseman pysäkillä ja täyttyy aivan yllättäen onnesta. Sitä onnea en osaa sanoittaa, mutta voin tehdä pienen listan hetkistä joina se yhtäkkisesti syttyy. Pieni kalaravintola kaukana keskustasta. Marmoripöydän ääressä […]

Kekkostie

  Täällä kävellään vasenta reunaa, aina vasenta, tiellä josta ollaan ikivelassa Kekkoselle. Jos nyt astuisin sivuun ja kävelisin sinne, minua olisi mahdotonta löytää. Tiheän hiljaisuuden halkoo ainoana kilometrin päässä haukkuva koira sekä linnut joiden laulua en tunnista. Paitsi punatulkun, jonka laulu muistuttaa matalavireistä vappupilliä. Jossain lähellä visertää lintuparvi, mutten löydä äänen tarkkaa lähdettä ennen kuin […]

Lukijoilleni

  Lähikuukausina olen joutunut toistuvasti kasvotusten perustavanlaatuisen ongelmani kanssa, jonka tähän saakka olen pyrkinyt systemaattisesti unohtamaan, ja muistaessani pyrkinyt systemaattisesti siirtämään mieleni sivuun. Kiitos kuuluu yksiselitteisesti teille; olette tulleet puhumaan kaupunkien kaduilla, kahviloissa ja ratikoissa, kertoneet että luette ja olette jossain siellä minne minä en täältä näe. Kun kirjoitan, en varsinaisesti kirjoita kenellekään. Usein unohdan etten ole […]