Tunnin tekstit: leikitään kuollutta

Processed with VSCO with f2 preset

 

Ravintolan ovi käy, kaupungin häly pulppuaa sisälle. Tunnistan ryhtisi kauimmaisesta pöydästä saakka. Ääriviivat jotka piirtyivät kahden kevään ajan sänkyni reunoille ja vielä silloin tällöin aamuöisiin valveuniin. Niistä öistä en kerro kenellekään.

Katsoimme toukokuisena iltapäivänä rappukäytävän lattiaa, sitten toisiamme, tarjosin kantoapua, sinä hymyilit ja sanoit pärjääväsi. Sovimme pitävämme yhteyttä, yhtä. Kiitin koska en muuta osannut, naurahdin tietämättä miksi – kai tehdäkseni tilanteesta vähemmän vakavan. Sitten suljin oven ja kaadoin itselleni lasin vettä.

Molemmat jäivät kai odottamaan ensimmäistä merkkiä. Ensin oli liian pian, sitten jo liian myöhään. Tuttuus pyyhkiytyi pois yhdessä kesässä. Lupaus meistä vanheni silmissä, viikko kerrallaan se lipui kauemmas, kunnes siihen oli mahdotonta enää palata.

Olet näemmä leikannut hiuksesi.

Usein mietin millä lauseella aloittaisin. Tuijotan makuuhuoneen hämärtyvää seinää, nukahdan, herään ja otan vastaan jälleen yhden valkenevan viikon miettien miten kertoisin ajasta meidän jälkeemme, minusta meidän jälkeemme. Nyt pidätän hengitystä ja pelkään mitä sanon jos tulet luo. Toivon ettet tule, en halua valehdella. Sinä pidit rehellisyydestäni.

Laitat lompakon takaisin takataskuusi ja käännyt. (Käännyt aina vasemmalta vaikka olet oikeakätinen – kuin tekisit ylimääräisen kierroksen itsesi ympäri.) Katseemme kohtaavat niin lyhyeksi ajaksi ettei kasvoillemme ehdi nousta yhtäkään ilmettä. Käännämme päämme eri suuntiin niin nopeasti että voimme loppuillan vakuutella itsellemme ettemme edes huomanneet. Jatkat matkaasi pöytään ja minä annan sinun mennä. Katson ulos ikkunasta, annan meidän olla rauhassa toisillemme tuntemattomia. Tämä eronneiden universaali sopimus, näkymättömäksi tekevä leikki.

Kuulen nurkkapöydästä jäljittelemättömän naurusi, jonka joku muu sinussa herättää. Meistä irtonaista iloa. Siitä olen kaikista mustasukkaisin.

Mitä kaikkea sinuun on tarttunut meidän jälkeemme. Aika on kasvattanut sinuun tuoreen haaran, saanut sinut nauramaan uusille asioille, joille joku nyt kanssasi nousuhumalassa nauraa. Jollekin toiselle luonteenpiirteidesi tärkeysjärjestys on erilainen, jollekin toiselle periksiantamattomuutesi tulee vasta toisena tai kolmantena.

 

Laura

6 Comments

    1. Kiitos Pax! Uskon että jokaisessa tekstissä on aina jotain omaa; häivähdys henkilöhahmossa tai muisto jostain hetkestä. Tämä teksti sai alkunsa yhdestä lauseesta jonka olin kirjoittanut puhelimen muistioon kiireessä, mutta ihanaa kuulla että hetken kuvailu on fiktiivisyydestään huolimatta uskottavaa. Se on kirjoittajana yksi suurimmista kohteliaisuuksista.
      Ihanaa että luette ja kerrotte mitä tekstit teissä herättävät!

      Tykkää

  1. Kadehdittavan hieno teksti, taas kerran 🙂 Pidän siitä kuinka tunnelmaan pääsee kiinni niin kivuttomasti, yrittämättä, melkein unohtaa lukevansa tekstiä kun mieleen piirtyy elävä kuva koko tapahtumasta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s