Joulupiilo

Processed with VSCO with f2 preset

 

Joulut ovat viime vuosina vaihdelleet. Kaava alkoi hiljalleen rikkoutua muutamia vuosia sitten; tuli puolisoita, matkoja, eroja, vaihteleva määrä muuttuvia elementtejä. Elämää.

Jouluihini kuuluu vuodesta riippuen vaihteleva määrä vaihtuvia ihmisiä. Tänä vuonna kutsuin kummisetäni meille. Marraskuinen harmaus levisi ravintolan suuren ikkunan ulkopuolella, kun heitin ehdotuksen ilmaan. Lyhyt keskustelu päättyi helpottuneeseen huokaukseen.

Jouluna ja juhannuksena koordinaatit määrittävät meitä yllättävän paljon. Irrallisuus korostuu varsinkin, jos ei ole perinteistä perhettä tai tapatetristä johon pyhiksi kiinnittyä. On etsittävä paikkansa, pisteensä, piilonsa.

Vaalin vuosia kaiken jatkuvuutta, kunnes tajusin että kaavan toistaminen tuotti enemmän stressiä kuin mielihyvää. Aikuisuuden hyviä puolia: kasvava itsetuntemus. Perinteet ovat kauniita, mutta en yksinkertaisesti jaksa ylläpitää niitä. Äideiltä tyttärille periytyneitä pyhien käsikirjoituksia ja periaatteellisia pakkoja.

Joulujani leimaa liike; kokoonpano muuttuu, aatto on loppuun asti arvoitus. Toisina vuosina neliöihin leviää värikäs perhekaruselli, toisinaan koti toimii väsyneiden piilopaikkana. Porukka laajenee ja supistuu, ja se on minusta ihanaa. Elävä jouluorganismi.

 

Laura

 

 

2 Comments

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s