Kesäusko

Kesä kuorii optimistit.jpg

 

Toukokuun ennennäkemätön helleaalto ja yllätyksestä paahtuneet ihmiset.

Tuijotan kerrostalon tyhjiä parvekkeita. Betoniseinät kylpevät valossa kuin alastomina yllätetyt. Kukaan ei ole ehtinyt kaikelta palvonnaltaan istuttaa kukkia. Kai ajattelevat että kyllähän sitä ehtii. Että kyllähän tämä jatkuu.

Kesä ei koskaan ole tarpeeksi pitkä tai hyvä. Ei ole olemassa tarpeeksi kesää. Paitsi lapsuudessa, jonne ei enää yltä. Helteen loppu on aina pettymys, tylppä töytäisy kumpaankin kylkeen. Vaikka lämpö olisi väreillyt viikkoja, pehmeä valo siivilöitynyt läpi kesän, emme saa tarpeeksemme. Emme yksinkertaisesti saa.

Joku julistaa sivulauseessa kesän alkaneeksi ja me alamme laskea. Laskemme viikkoja lomaan, tunteja terassille, reunoiltaan venyviä valoisia minuutteja. Laskemme hartiat ja aseet. Helteen keskellä muistelemme menneitä kesiä – jos niitä nyt kesiksi voi edes kutsua, joku muistaa lisätä. Laskemme todennäköisyyksiä ja jollain alitajunnan haudatulla tasolla uskomme oikeudenmukaisuuteen.

Viime kesä ei koskaan saapunut. Sitä edeltänytkin tukahtui tulitikun lailla heti sytyttyään. Jäimme tyhjin sylein jo toisen kerran.

Ja nyt me ajattelemme että vuoromme on tullut. Jossain on oltava joku tai jokin, jumala tai karman kaltainen henkinen bonusjärjestelmä, jonka mukaan olemme jo kärsineet tarpeeksi. Tällä kertaa me olemme jonon ensimmäiset. Se on vähintäänkin reilua.

 

Laura

 

 

2 Comments

  1. Olin viime kesänä Suomessa (Tampereella ja Teiskossa) noin kaksi viikkoa heinä-elokuun vaihteessa.
    Ok, satoi välillä mutta enimmäkseen ei, ja sain nauttia auringosta ja ihan riittävästä lämmöstä. Luonto oli puhdas ja kaunis. Oli kesän valo, kesän äänet.
    En laita tätä huomautuksena että hahaa, olet väärässä, miten niin viime kesä ei saapunut. Laitan siksi, että haluan muistuttaa että Suomessa on talvella ja kesällä aika vissi ero, oli kesä millainen hyvänsä. Täällä missä minä asun (Belgia) ero ei välttämättä ole ollenkaan niin suuri.
    Siinä on hyvä puoli: ei ole niin kaameaa pettymystä ellei kesä ole juuri sellainen kuin kuvittelin ja toivoin.
    Siinä on huono puoli: ei ole niin selvää vuodenajan vaihtelua jota kovin kaipaan.

    Tykkää

    1. Heinä-elokuun vaihde oli paras kohta viime kesässäni, juuri nuo kaksi viikkoa! Ihanaa että sait kokea ne täällä.

      Ensimmäisiä koulumuistojani on neljän vuodenajan ylistys; opimme jo hyvin pieninä kuinka ainutlaatuinen vuodenaikojen vaihtelumme on suhteessa muuhun maailmaan. Olen ollut todella onnellinen menneestä talvesta sen ollessa pitkästä aikaa kunnolla luminen, ja nyt taas, kun kesä todella tuntuu. Se ei ole ollut mikään itsestäänselvyys lähivuosina, vuodenaikojen laveerautuessa toisiinsa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s