Kun asioita tapahtuu lähellä, kirjoittamisen päälle laskeutuu odottava hiljaisuuden paino. Olisi hyvä sanoa jotain, kun tässä kerran ollaan. Mutta minulla ei ole sanottavaa Kauppatorin tapahtumista. Niin kuin muualla, näidenkin rajojen sisällä päivät vyöryvät toistensa päälle, kuittaavat elämän jatkuneeksi.
Näissä hetkissä mietin heitä joille mikään paikka omassa maailmassa ei takaa täyttä turvaa. Joille kaksi kuollutta pyöristyy nollaan, ja neljä on yhdeksää parempi. Mieleni vaeltelee kaduille joilla laukaukset rytmittävät päiviä, katutaistelut katkovat öitä. Ajattelen niitä joille jokainen aamuksi kääntynyt yö on pieni erävoitto sattumasta.
Työnnän ostoskärryä Prisman käytävillä perjantai-iltana enkä voi olla ajattelematta kuinka uppo-onnekas olen saadessani katsoa kaikkea tätä etäältä. Maksaa ostokseni, kadota kotiini. Lukita oven ollen varma siitä, ettei kukaan herätä minua.
Laura
missaoletlaura.com 
<3
sä olet niiin taitava. ei muuta. kiitos!
TykkääTykkää
No voi kiitos!
TykkääTykkää
Hyvin kirjoitettu, kiitos. ❤
TykkääTykkää
Kiitos Sanna!
TykkääTykkää
Mä asuin aikoinaan Tel Avivissa. Historiaa oli jokainen mukulakivi täynnä. Opetuksia paljon. Kaikesta. Tunsin olevani silti turvassa vaikka ympärillä kiehui. Outoo.
Tiedän mitä tarkoitat.
En voi lakata ihmettelemästä tai miettimästä. Sanaton. Taas.
TykkääTykkää
Israel on aivan uskomaton paikka. Juuri tuollainen; kuvankaunis mutta kaikessa hiljaisuudessa kiehuva. Yksi kiehtovimmista paikoista joissa olen käynyt.
TykkääTykkää
Like this modern and superb style. I always find a lot of fresh ideas here. Many thanks for you.
TykkääTykkää