Mikä on sun turva-asu

 

Talven turva-asuni siinä kuvattuna eräänkin työrupeaman päätteeksi.

Paidan löysin Fidalta. Printtipaitojen kanssa on useimmiten se ongelma, että niissä lukee jotain aivan päätöntä kuten Angels cry on Tuesdays tai Be my teacher in law tai Honolulu 66. Kysyn vaan että KUKA NIITÄ TEHTAILEE?

Takaisin asiaan. Ostin paidan, selvitin alkuperän: aito henkkamaukka. Liikkeessä olisin kävellyt pokkana ohi, mutta käytettynä, laput irti leikattuina se näyttikin ihan potentiaaliselta. Periaatteellista itsepetosta.

Vajaamittaiset villahousut ostin syksyn reissulta Ateenan Zarasta, ja olen yllättynyt etteivät ole huopuneet reisiin kiinni – ovat parhaat duunihousut, ja olen myös nukkunut ne päälläni kylminä öinä.

Kokovalkoiset purkkarit löysin kolmella eurolla kirppikseltä. Niillä tosin kävelen toistaiseksi vain sisätiloissa, enkä uhmaa talvea teinien lailla. (Tietää tulleensa siihen tiettyyn ikään, kun nietosten ympäröivällä bussipysäkillä tuijottaa vieressä seisovan lukiolaisen paljaita nilkkakaistaleita ja haukkoo henkisesti henkeään. Hullut!) Sullon kiltisti sukat lahkeisiin ja kieritän huivin kaulatukimaisesti pääni ympärille. Palataan paljasnilkkahommiin sitten keväämmällä.

Laura

17 Comments

  1. Paljasnilkkaiset teinit ja nuoret aikuiset – aargh. En voi itselleni mitään, vaan mulkoilen paleltumisvaarassa olevia ihonkaistaleita paheksuvasti kuin mikäkin vanha kärttyinen täti.

    Turva-asuni juuri nyt: iso pomppatakki, jonka syvyyksiin voin piiloutua + ihan pirusti villaa.

    Tykkää

  2. Siis, voih :)) mulla on juuri kurssit näistä omista -turvavaatteista-!! ♡ Haetaan värejä/sävyjä, jotka auttavat voimaan kokonaisvaltaisesti vain paremmin. Vaihdoin omat turvanuttuni mustasta lämpimään kullankeltaiseen, ja olo on kivempi, ja iloisempi!
    Turvavaate on ihana!

    Tykkää

  3. En jaksa lakata ällistelemästä teinien paljaita nilkkoja! Eilenkin yksiä taivastellessani oli jo noin -12 astetta pakkasta. Taivahan vallat! Väitän, että tämä on pahempi trendi kuin omien hurvattomien aikojeni pipottomuus. 😀

    Kiitos Laura aina ja edelleen, kun kirjoitat. 🙂

    Tykkää

  4. Joo, pipo oli paha. En käyttänyt ikinä. Mutta että PALJAAT NILKAT?! Huhhuh, kyllä taas saa pyöritellä silmiään. Ei minun nuoruudessani…

    Kiitos ihana kun kommentoit, tuli hyvä mieli heti aamusta! Kivaa keskiviikkoa!

    Tykkää

  5. Minun nuoruudessani vilauteltiin vain jenkkakahvoja ja alaselkää! Mutta koska en ollut muodikas silloinkaan enkä nytkään, niin yritin vain kiskoa toppatakkiani alemmas ja farkkujani ylemmäs, koska eipä silloin oikein muuta kaupassa ollut.

    Nillitin tuossa joulun taitteessa nuorisolaistyökaverille junaa odottaessa, että ai kauhee noita sun paljaita nilkkoja ja hän närkävöityi, että mikäs siveyspoliisi sinä olet. Hänelle ei tullut edes mieleen, että ulkona on -10 ja silloin ehkä ei ole paljaat nilkat ihan ookoo. Hassua.

    Tykkää

  6. Joo joo, todellakin: jenkkakahvat ja alaselkä paljaana (Onlyn ja Henkkamaukan lyhyet resoritoppatakit ah!) ja lantiofarkut! Itsekin olin lähinnä salaa kateellinen, äitiä uskova tyttö. Mutta pipoa en käyttänyt vaikka selkäni kiltisti piilotinkin. Sori äiti.

    Tykkää

  7. Noi sloganit on niin hyviä-huonoja, että ne vois painattaa paitaan. Myyt niitä sitten täällä turva-asuiksi 😀

    Kauheeta myöntää, mutta mun turva-asu on pehmeiksi kuluneet legginsit. Tänä talvena niiden kaveriksi pääsi harmaa collegepaita, jossa lukee jotakin pöljää. Ai hitto mulla on ikävä Home Couturea.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s