Voitontanssi

 

Hassu tunne: tuntuu kuin olisin ollut poissa  i k u i s u u d e n, vaikka viime tekstistä on neljä päivää.

Olen kirjoittanut raakileita luonnokset täyteen, ajatellut alkuja (kirjoittanutkin niistä), miettinyt miten tiivistää kaikki se mitä tämä kuusi päivää sitten alkanut vuosi on jo tuonut mukanaan. Hengästyttää – hyvällä tavalla, vihdoinkin.

Kuin olisi nukkunut kuukauden kylkeä kääntämättä. Vaan käännelty täällä on, elämän ja kalenterin sivuja. Kurssi käännähti toivottuun suuntaan ihan äkisti, niin kuin usein parhaiden juttujen kanssa käy. Ratkaisut ovat ajoituksen mestareita; pelmahtavat eleettömästi kulman takaa juuri silloin kun itse kävelee ajatuksissaan tukka laittamatta. Vähän kuin entiset heilat.

Laura

2 Comments

  1. Kuulostaa mahtavalta! Voi kun täälläkin. Kaivauduin juuri esiin peiton alta ahdistumasta keskustelua tulevaisuuden duuneista ja asuinpaikoista. Mutta tästä tekstistä tuli vähän toiveikkaampi olo.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s